Eräällä toisella päivystyspoliklinikalla työskennellessäni hoidin usein alkoholisteja, jotka olivat vakioasiakkaita varsinkin talvisin. Tulivat nukkumaan puhtaassa ja lämpimässä muutaman yön ja syömään pari ateriaa, sitten taas siltojen alle. Väkisinhän siinä tultiin tutuiksi puolin ja toisin, vaikken heille juuri avautunutkaan, he kyllä minulle.
Jonkin aikaa kyseisessä työpaikassa oltuani alkoi homman lieveilmiö tulla ilmi. Kävelin muualta Suomesta kylään tulleiden ystävieni kanssa torilla, jossa myös paikalliset "alan miehet" tapasivat kokoontua mm. keräämään roskista ruokia. Oli kaunis kesäpäivä, lokit kirkuivat ja meillä oli varsin auvoisa olo. Yht'äkkiä kuulen Lasolin karhentaman äänen huutavan roskisten takaa: "Terve Reetta (nimi muutettu), mitäs xxxx sairaalaan kuuluu!!", ja näkyviin vaappui eräs kanta-asiakkaistamme lemuten suoraan sanottuna hirveälle. Oli siinä ystävilläni ilmeet. :)
Tämä episodi toistui useammankin kerran sinä aikana kun kyseisellä polilla työskentelin. Aluksi se oli nuoresta hoitajasta tavattoman kiusallista, mutta sitten ajattelin että mitäs tuosta, se kellekkään kuulu ketä minä moikkailen kulkeissani. Niinpä sitten moikkailin takaisin aina kun joku "vaki-Arska minut kaupungilla bongasi".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti